Ultraäänen historia

Ultraäänipuhdistus kehitettiin noin vuonna 1950, mutta meitä kiinnosti koko historian kulku, miten kaikki alkoi.

Ensimmäiset löydökset

Tutkittuamme erilaisia lähteitä voimme aloittaa jo 6. vuosisadalta eKr. Noin tuolloin Pythagoras kirjoitti matemaattisia ominaisuuksia kielisoittimien teoriasta ja akustiikasta – äänen tieteestä.

Noin kaksi vuosituhatta myöhemmin, vuonna 1794, Lazzaro Spallanzani löysi lepakoiden kaikuluotauksen. Hän osoitti, että lepakot metsästivät ja navigoivat kuulumattomalla äänellä, eivät näköaistilla.

Vuonna 1880 veljekset Jacques ja Pierre Curie syvensivät tietämystään pyroelektrisyydestä. Se on materiaalin lämpötilan muutoksesta syntyvä sähköpotentiaali. He löysivät pietsosähköisen ilmiön, joka oli ensimmäisen ultraääniaaltoja ilmassa ja vedessä tuottavan ja havaitseman anturin tieteellinen perusta.

1900-luku ja teknologia

Ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1917 Paul Langevin sovelsi ultraääniteknologiaa sukellusveneiden havaitsemiseen. Sen jälkeen tätä teknologiaa alettiin soveltaa eri käyttötarkoituksiin. Lääketiede, farmaseuttinen teollisuus, puolustusvoimat ja yleinen teollisuus alkoivat käyttää ja kehittää ultraääniteknologiaa.

Monet eri teollisuudenalat hyötyvät ultraääniteknologian kehityksestä. Ultraäänilaitteet voivat havaita esineitä, mitata etäisyyksiä, puhdistaa syvältä, auttaa valmistuksessa ja parantaa lääketieteellistä hoitoa ja hoidon laatua. Käyttökohteet lisääntyvät jatkuvasti ultraäänikomponenttien valmistuksen kehittyessä, ja ne tarjoavat usein vähemmän invasiivisen ja edullisemman vaihtoehdon.

Mielenkiintoinen ja suosittu kuluttajasovellus ultraäänimittaukselle oli Polaroid-kamera. Tätä tekniikkaa pidettiin monien ultraäänituotteiden perustana.

Ultraäänipuhdistus

Ultraäänen soveltamisen alkuperää puhdistustekniikassa on vaikea selvittää. Mutta 1950-luvulla ensimmäiset yritykset Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa kehittivät joitakin historian ensimmäisiä ultraäänipuhdistusjärjestelmiä.

Ensimmäiset edulliset kodinkoneet tulivat markkinoille noin vuonna 1970. Tämän prosessin yleisimpiä käyttötarkoituksia olivat lääketieteellisten laitteiden sterilointi, korujen puhdistus, radioaktiivisten laitteiden puhdistaminen ja tarkkuusmetalliosien hankaaminen. 1990-luvulta lähtien ultraääniteknologia on kehittynyt nopeasti. Nykyaikaiset ultraäänijärjestelmät voivat puhdistaa osia laajemmalla taajuusalueella ja tarkemmin. Niissä voi valita taajuudet aggressiiviseen puhdistukseen ja herkille osille, jotka tarvitsevat hellävaraista puhdistusta.